Polttopuita käsitellessä monelle tulee vastaan tilanne, jossa osa puista näyttää homeiselta tai jopa lahonneelta. Pintaan on saattanut ilmestyä harmaata tai valkoista kasvustoa, mustia pilkkuja tai puu voi tuntua pehmeältä ja murenevalta. Herää kysymys: Voiko tällaisia puita polttaa turvallisesti? Entä mitä vaikutuksia homeisella puulla on sisäilmaan tai terveyteen?
Tässä artikkelissa pureudutaan sekä homeisten että lahonneiden polttopuiden käyttöön käytännönläheisesti, hieman tutkitun tiedon ja pääosin arkitodellisuuden kautta. Artikkelissa käsitellään myös kysymyksiä valkoisesta homeesta, sinistäjäsienistä ja homeisten polttopuiden aiheuttamista oireista.
Mitä tarkoitetaan homeisella tai laholla polttopuulla?
Homeinen puu viittaa yleensä puuhun, jonka pinnalle on kasvanut homeitiöitä tai sienikasvustoa – usein näkyvänä harmaana, valkoisena tai mustana sumentumana. Tämä voi olla seurausta kosteista säilytysolosuhteista, kuten sateelle altistumisesta, huonosta ilmanvaihdosta kasassa tai varastossa tai maata vasten säilyttämisestä.
Lahon puun kohdalla kyse on jo pidemmälle edenneestä prosessista: puun solurakenne alkaa hajota, ja puu pehmenee, murenee ja menettää rakenteellista lujuuttaan. Tämän aiheuttavat lahottajasienet, kuten ruskolaho- ja valkolahosienet. Esimerkiksi halkaisematon koivu lahoaa tiiviin kuorensa vuoksi luonnossa todella nopeasti.
Homeisen tai lahon puun polttaminen ei sinänsä ole sen huonompaa ympäristölle kuin terveen puun polttaminen. Käytännössä kysymys ei liity itse polttamiseen, vaan siihen, miten tällaisia puita säilytetään ennen käyttöä – ja miten ne vaikuttavat sisäilmaan.
Voiko home levitä polttopuista sisäilmaan?
Kun homeinen puu tuodaan sisälle asuntoon, siitä voi levitä homeitiöitä huoneilmaan ja pinnoille. Sama koskee tilanteita, joissa olet käsitellyt homeista puuta ulkona ja tulet sisälle – home voi kulkeutua käsien, vaatteiden tai halkojen mukana.
On kuitenkin hyvä muistaa, että luonnossa homeitiöt ovat osa tavallista kiertokulkua. Sateen jälkeen, syksyn tullen ja lehtien hajotessa ilma on täynnä mikroskooppista elämää – eikä tämä ole ongelma sinänsä.
Kuten siemenet tarvitsevat maaperää ja kosteutta itääkseen, myös home alkaa kasvaa vain, jos olosuhteet ovat otolliset: kosteutta, ravintoa ja riittävästi aikaa. Kuiva talo ei tarjoa homeelle kasvualustaa, vaikka sisään kantautuisi homeitiöitä polttopuiden mukana.
Homeisten polttopuiden lyhytaikainen sisälle tuonti ei siis aiheuta rakennuksen homehtumista. Mutta jos puita säilytetään kosteassa, kellarissa tai pannuhuoneessa pitkään, homeongelman riski kasvaa.
Voivatko homeiset polttopuut aiheuttaa oireita?
Herkkyys homeelle vaihtelee yksilöllisesti. Toiselle homeinen polttopuu ei aiheuta mitään oireita, kun taas toinen voi saada jo pienistä pitoisuuksista nuhaa, silmien kutinaa, yskää tai tukkoisuutta. Altistumishistorialla on merkitystä: jos henkilö on aiemmin ollut paljon tekemisissä homeen kanssa, herkkyys homeelle voi olla suurempi.
Terveelle ihmiselle homeiset polttopuut eivät todennäköisesti aiheuta haittaa, varsinkaan jos ne tuodaan sisälle juuri ennen käyttöä ja poltetaan heti. Sen sijaan pitkäaikainen altistus tai säilytys sisätiloissa voi aiheuttaa oireita herkemmille ihmisille.
Miten tunnistaa homeinen polttopuu?
Homeitiöitä esiintyy aina, kun ollaan tekemisissä puun ja luonnonmateriaalien kanssa. Puu ei ole koskaan täysin steriili – ei edes metsässä kasvaessaan. Hakkuun, halkaisun ja varastoinnin jälkeen puun sisältämä kosteus tarjoaa usein otollisen ympäristön homekasvustoille, kuten sinistäjäsienelle.
Yleisimpiä merkkejä homehtumisesta ovat mustat tai harmaat pilkut polttopuun päissä. Ne voivat olla hometta, mutta usein kyseessä on jokin värisieni. Näistä ei yleensä ole vaaraa, ja niiden esiintyminen ei tarkoita, että puu olisi käyttökelvotonta.
Kun puu on kuiva, kova ja tuoksuu puulta, sitä voi yleensä polttaa. Jos taas puu on selvästi kostea, ruskea, mädäntynyt tai murenee helposti, se on todennäköisesti lahonnut ja heikkolaatuista polttopuuta.
Useimmissa polttopuukuormissa on jonkin verran näkyvää tummentumaa. Tämä on täysin normaalia. Suuri osa homehtumisesta tapahtuu vasta käyttäjän omassa puupinossa – etenkin jos pinottu puu on ollut sateelle tai maasta nousevalle kosteudelle alttiina.
Palavatko homeiset tai lahonneet puut kunnolla?
Homeinen mutta kuiva polttopuu palaa aivan kuten terve puu. Home ei itsessään vaikuta puun lämpöarvoon, sillä se on vain ohut pintakerros. Kuivana tällainen puu on yleensä täysin käyttökelpoista.
Sitä vastoin lahonneen puun lämpöarvo on selvästi heikompi. Laho puu on usein kostea, höttöinen ja epätasaisesti palava. Se tuottaa enemmän savua ja vähemmän lämpöä. Sisätiloissa lahon puun käyttö (säilytys) ei ole suositeltavaa, mutta ulkotulilla tai nuotiolla sitä voi tarvittaessa käyttää.
Voiko siis homeista tai lahonnutta puuta polttaa?
- Kuiva, homeinen puu on yleensä täysin käyttökelpoista. Polta se heti, älä säilytä sisällä pitkään.
- Märkä tai lahonnut puu palaa huonosti, savuttaa enemmän ja antaa vähemmän lämpöä. Ei suositella sisätiloihin.
- Homeitiöt eivät kasva kuivan talon rakenteisiin, mutta herkille ihmisille lyhytaikainenkin altistus voi aiheuttaa oireita.
- Home ei laske puun lämpöarvoa – mutta laho puu ei enää anna lämpöä yhtä hyvin kuin terve, kova puu.
Luonnossa home kuuluu asiaan. Sisälle sitä ei kuitenkaan kannata ehdoin tahdoin tuoda.
Kun homeisen polttopuun kantaa sisään ja laittaa suoraan pesään, se palaa – ja home häviää savuna ilmaan.