Polttopuun pinoaminen

Polttopuiden pinoaminen on joillekin koko kesän kestävää taideteoksen tekemistä, toisille välttämätön paha jolla säästetään tilaa. Suurin osa meistä todennäköisesti sopii johonkin näiden kahden välimaastoon.

Olitpa sitten kummassa ääripäässä tahansa, jostain syystä olet kiinnostunut polttopuiden pinoamisesta. Ja minä olen saanut päähäni näpytellä aiheesta muutaman sanan, joten täältä pesee.

Millaiseen paikkaan polttopuut pinotaan? Onko tähän olemassa määräystä?

Aloitetaan muutamalla määräyksellä, joita harva vaikuttaa noudattavan kun pitkin omakotialueen katuja välillä kävelee.

Pelastuslain 9§ sanotaan, että ” Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. ”

Tätä määräystä valvovat sekä kunnan rakennustarkastajat että paikallinen (tai alueellinen) pelastuslaitos, pääasiassa muiden valvontatehtävien yhteydessä.

Ylläolevaa lakitekstiä voi tulkita joko hyvin tiukasti, jolloin rakennuksessa ei saisi käytännössä säilyttää juuri mitään, tai hyvin löyhästi, jolloin juuri minkään säilyttäminen ei ole kiellettyä.

Mediassa asiaa on kuitenkin käsitykseni mukaan tulkittu niin, että rakennuksen välittömässä läheisyydessä polttopuiden säilyttäminen on kiellettyä, eikä niitä sisälläkään saa suuria määriä kerrallaan pitää. Jossain on silmiini osunut myös puolen kuution sääntö, jonka mukaan rakennuksessa sisällä saa säilyttää polttopuuta kerrallaan maksimissaan puoli kuutiota, ellei säilytys tapahdu erikseen tätä varten tehdyssä paloeristetyssä tilassa.

Kun asiaa tutkii tarkemmin koittaen löytää perustetta puolen kuution säännölle, ja pohtii sitä, onko polttopuu loppujen lopuksi ”helposti syttyvää materiaalia”, menee allekirjoittanut hieman pyörälle päästään.

Maaseudun tulevaisuden artikkelissa vuodelta 2017 Suomen pelastusalan keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino kommentoi asiaa seuraavasti;

”Polttopuut eivät tulipalossa reagoi yllättävästi niin kuin esimerkiksi bensiini tekee. Ne eivät ole samanlainen riski pelastustyölle kuin juuri palavat nesteet”.

”Se, onko sisällä enemmän vai vähemmän polttopuuta, ei juuri vaikuta tilanteeseen. Jo sisustus saa tulipalossa täyden tuhon aikaan.”

Vaikuttaa siltä, että ainakin sekä Iltalehti, Iltasanomat että Turun sanomat ja Karjalainen ovat tarttuneet Pislan lehdistötiedotteeseen ja julkaisseet jokainen tiedoitteen pohjalta oman artikkelinsa jossa Pislan myyntijohtaja Mika Sandelin vetää hieman mutkia suoraksi. Alkuperäistä tieotetta en löytänyt, mutta epäilen asian liittyvän Pislan polttopuutelineeseen, jota on markkinoitu juttujen yhteydessä.

Vaikka kuin asiaa pengoin, en löytänyt määräystä jonka mukaan polttopuiden säilytys olisi kielletty talon seinustaa vasten tai alle 8 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta. En myökään saanut vahvistettua että 0,5m2 säännölle olisi mitään lakiin tai määräyksiin kirjoitettua perustetta.

Näiden kommenttien ja maalaisjärjen perusteella voimme kukin tehdä omat ratkaisumme siinä, paljonko polttopuuta sisällä säilytämme. Tärkeintä on säilyttää polttopuut sisällä niin, etteivät ne ole esimerkiksi kipinöille alttiina. Ja ulkona niin, etteivät ne houkuttele ilkivallan tekijöitä sytyttämään pinoa palamaan.

Linkkejä artikkeleihin joissa asiaa käsitellään

Tuulettuva ja suojattu katos pelastaa polttopuut sateelta

Polttopuiden säilytyksen onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä on se, pysyvätkö polttopuut säilytyksen aikana kuivana, vai kostuvatko ne lisää. Polttopuut toki kuivuvat ja kostuvat luonnollisesti ulkoilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaan, mutta suurempi merkitys on sillä, pääseekö satava vesi kastelemaan halkopinon.

Puut tulee pinota sellaisen suojan alle, joka suojaa pinoa ylhäältä tulevalta sateelta. Esimerkiksi kuormalavan päälle klapikoneella tehty säkki pitää puut useimmiten riittävän kuivana kun säkin päälle asetetaan pressu. Säkki ei siis tarvitse välttämättä räystäitä, koska sateen tuoma kosteus halkopinon sivulla kuivuu verrattain nopeasti. Sade ei kastele puuta samalla tavalla syvälle kun mitä puu luonnollisesti kasvaessaan kostuu. Näin ollen puu kyllä kuivuu, vaikkakin hieman hitaammin mikäli sade sitä välillä päältä kastelee.

Polttopuiden pinoaminen sivuilta aukiolevaksi (suojaamattomaksi) pinoksi on lähes yhtä hyvä, ellei jopa parempi puiden kuivumisen kannalta, kun puiden pinoaminen sellaiseen liiteriin jossa on umpinaiset seinät.

Myös polttopuupinon alta on muistettava tuulettaa

Polttopuupinon tekeminen kuormalavan päälle

Polttopuupinon korkeus

Pyöreän polttopuupinon tekeminen

Erikoiset polttopuupinot