Polttopuun hankinta on suomalaisissa kotitalouksissa tavanomainen toimenpide ja puun polttaminen erityisesti talvella tärkeä osa lämmitystä ja kodin energiaomavaraisuutta.
Usein polttopuuta hankittaessa törmätään erilaisiin mittayksiköihin, kuten irtokuutioihin, pinokuutioihin ja kiintokuutioihin, mutta näiden merkitys saattaa tuntua monille hämmentävältä.
Jotta voit tehdä oikeita päätöksiä puuta ostaessasi tai myydessäsi, on hyvä ymmärtää, mitä nämä mittayksiköt todella tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat siihen, paljonko polttopuuta saat ja kuinka paljon lämpöä puun muodossa ostat tai myyt.
Polttopuun mittayksiköiden tuntemus ei ole vain teoriatietoa, vaan se auttaa sinua tekemään käytännönläheisiä valintoja hankkiessasi puuta ja arvioidessasi lämmitystarpeitasi. Lisäksi, polttopuun kosteus, tiheys ja kuivaustavat vaikuttavat puun palamiseen ja siihen, kuinka paljon lämpöä saat ulos yhdestä kuutiometristä.
Tässä artikkelissa käymme läpi polttopuun mittayksiköitä käytännön näkökulmasta. Kerron, mitä irtokuutiot, pinokuutiot ja kiintokuutiot tarkoittavat käytännössä, kuinka voit varmistaa, että saat juuri sen määrän puuta, mistä maksat, ja millaisia asioita sinun tulee ottaa huomioon polttopuun tehokkaassa käytössä.
Seuraavaksi sukellamme syvemmälle näihin mittayksiköihin ja avaamme, kuinka ne eroavat toisistaan sekä mikä vaikutus niillä on polttopuupinon sisältämään energiamäärään.
Polttopuun mittayksiköt – Irtokuutiot, pinokuutiot ja kiintokuutiot
Polttopuun määrä voidaan ilmoittaa useilla eri tavoilla, mutta yleisimmin Suomessa käytetään kolmea mittayksikköä: irtokuutiometri (i-m³), pinokuutiometri (p-m³) ja kiintokuutiometri (k-m³). Näiden mittayksiköiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta tiedät, kuinka paljon polttopuuta todella saat, olitpa sitten ostamassa tai myymässä sitä. Jokainen mittayksikkö kuvaa puukasan tilavuutta, mutta ne eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen, kuinka tiiviisti puu on pakattu ja kuinka paljon ilmaa jää puiden väliin.
Irtokuutiometri (i-m³)
Irtokuutiometri on polttopuun yleisin mittayksikkö, erityisesti silloin, kun puu on löysästi kasattuna, esimerkiksi peräkärryssä tai isossa kasassa. Irtokuutiometri tarkoittaa tilavuutta, jossa polttopuut eivät ole tiiviisti pakattuina, vaan ne on heitetty vapaasti kasaan. Tämä tarkoittaa, että ilmaa jää runsaasti puiden väleihin, mikä tekee kasan tilavuudesta suuremman, mutta puun määrästä pienemmän, verrattuna tiiviimmin pinottuihin kasoihin.
- Käytännössä: Kun ostat irtokuutiometreinä, saat enemmän tilavuutta, mutta puun todellinen määrä on pienempi verrattuna tiiviimmin ladottuun puupinoon. Irtokuutiometreissä ilmoitettu määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta on tärkeää muistaa, että paljon tästä tilavuudesta on ilmaa puiden välissä.
Pinokuutiometri (p-m³)
Pinokuutiometri on mitta, jossa polttopuut on pinottu siististi ja tiiviisti pinoon. Pinokuutiometrissä puiden väleihin jää vähemmän ilmaa kuin irtokuutiometrissä, joten se antaa tarkemman kuvan puun todellisesta määrästä. Pinokuutiometrin käyttö on yleistä silloin, kun puut myydään valmiina pinoina tai kuutioiksi esimerkiksi kuormalavan päälle pinottuina.
- Käytännössä: Pinokuutiometri on hyvä mitta arvioitaessa, kuinka paljon polttopuuta todella saat. Koska puut on ladottu tiiviimmin, pinokuutiometri on tarkempi ja sisältää enemmän puumassaa kuin irtokuutiometri. Pinokuutiometriä käyttäessä on helpompi hahmottaa, kuinka paljon puuta varastoosi mahtuu tai kuinka suuri tilavuus tarvitaan lämmityskaudeksi.
Kiintokuutiometri (k-m³)
Kiintokuutiometri on mitta, joka kuvaa puun todellista tilavuutta ilman ilmavälejä. Tämä tarkoittaa, että kiintokuutiometrissä ilmoitettu määrä sisältää pelkästään puumassan ilman ilmaa. Kiintokuutiometrillä mitataan usein esimerkiksi kaadetun puun määrä metsänhakkuussa, ennen kuin puut on pilkottu.
- Käytännössä: Kiintokuutiometri on tarkin tapa ilmoittaa puun määrä, sillä se mittaa puun todellisen tilavuuden. Kiintokuutiometriä käytetään enemmän ammattimaisissa tilanteissa, kuten metsäteollisuudessa, mutta myös polttopuun myyjät voivat ilmoittaa määrät kiintokuutioina varmistaakseen, että ostaja tietää tarkalleen, kuinka paljon puumassaa on tarjolla.
Miten polttopuun mittayksiköt suhteutuvat toisiinsa?
Polttopuun hankinnassa on olennaista ymmärtää, miten eri mittayksiköt — irtokuutiometri (i-m³), pinokuutiometri (p-m³) ja kiintokuutiometri (k-m³) — suhteutuvat toisiinsa. Tämä tieto auttaa arvioimaan, kuinka paljon polttopuuta saat eri mittayksiköillä ja kuinka paljon lämpöenergiaa siitä on odotettavissa.
Jokainen mittayksikkö kuvaa eri tavalla pakatun puun määrää. Kiintokuutiometri mittaa pelkästään puun massan, kun taas pinokuutiometri ja irtokuutiometri sisältävät myös ilmavälit puiden välillä. Tämä tekee yksiköiden suoran vertailun vaikeaksi ilman tarkempia laskelmia. Tärkeää on huomata, että irtokuutio on tilavuudeltaan suurempi, mutta sisältää vähemmän puuta kuin pinokuutio, ja kiintokuutio puolestaan kuvaa puhtaan puumassan määrää.
Yleiset arviot mittayksiköiden suhteesta
Eri mittayksiköitä voidaan muuntaa toisikseen karkeiden arvioiden perusteella. Alla esitetyt arviot perustuvat yleisiin käytäntöihin ja voivat vaihdella hieman riippuen esimerkiksi puulajista, puiden halkaisijasta ja siitä, kuinka tiiviisti ne on pinottu:
- Yksi kiintokuutiometri (k-m³) sisältää noin:
- 1,5 pinokuutiometriä (p-m³)
- 2,5–3 irtokuutiometriä (i-m³)
- Yksi pinokuutiometri (p-m³) sisältää noin:
- 0,67 kiintokuutiometriä (k-m³)
- 1,5–2 irtokuutiometriä (i-m³)
- Yksi irtokuutiometri (i-m³) sisältää noin:
- 0,33 kiintokuutiometriä (k-m³)
- 0,67 pinokuutiometriä (p-m³)
Miten nämä suhteet käytännössä vaikuttavat?
Kun ostat polttopuuta irtokuutioina, saat visuaalisesti suuremman määrän, mutta itse puumassa on pienempi kuin pinokuutio- tai kiintokuutiomittauksilla. Tämä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi 3 irtokuutiota polttopuuta vastaa noin 1 kiintokuutiota puuta. Siksi on tärkeää huomioida mittayksikkö, jolla polttopuumäärä ilmoitetaan, ja tehdä vertailut samanlaisilla yksiköillä.
- Esimerkki 1: Jos ostat 2 irtokuutiota puuta, saat puumassaa noin 0,7 pinokuutiometriä tai 0,5 kiintokuutiometriä. Tämä on hyödyllistä tietää, kun arvioit kuinka paljon puuta tarvitset talven lämmittämiseen.
- Esimerkki 2: Jos sinulle tarjotaan 1 pinokuutiometri polttopuuta, tiedät saavasi enemmän puumassaa kuin 1 irtokuutiolla, mutta vähemmän kuin 1 kiintokuutiolla.
Vaikutus polttopuun varastointiin ja kuljetukseen
Eri mittayksiköiden tuntemus on hyödyllistä myös silloin, kun arvioit, kuinka paljon tilaa tarvitset polttopuiden varastointiin tai kuinka paljon voit kuljettaa kerralla. Pinokuutiometri on tiiviimmin ladottu, joten se vie vähemmän tilaa kuin irtokuutiometri, mutta enemmän kuin kiintokuutiometri. Tämä on tärkeää huomioida, kun suunnittelet puiden kuljetusta peräkärryssä tai varastointia puuvajassa.
Polttopuun tiheys ja lämpöarvo – Miksi ne ovat myös tärkeitä?
Polttopuun mittayksiköiden lisäksi on tärkeää ymmärtää polttopuun tiheyden ja lämpöarvon vaikutus polttopuun tehokkuuteen. Kaikki puut eivät ole samanarvoisia lämmitykseen, sillä eri puulajeilla on erilaiset tiheydet ja lämpöarvot, jotka vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon lämpöä saat polttamastasi puusta. Tässä kirjoituksessa käsitellään polttopuun tiheyttä ja lämpöarvoa ja selitetään, miksi ne ovat olennaisia tekijöitä, kun valitset polttopuuta.