Puun polttaminen avotakassa alkaa olla jo katoavaa kansanperinnettä muutamastakin eri syystä. Vaikka avotakka luo selkeästi parhaan nuotiomaisen tunnelman olohuoneen tai takkahuoneen nurkkaan, puun polttaminen lämmitysmielessä ei avotakassa ole välttämättä kovinkaan järkevää. Avotakkoja on kuitenkin rakennettu paljon vielä 70-luvulla ennen kuin energian hintaan on suuremmin alettu kiinnittämään huomiota, joten monesta suomalaiskodista avotakka löytyy.
Avotakka on nimensä mukaisesti avoin takka, jonka suuaukko on yleensä hyvin suuri. Avotakassa on usein myös piippu asennettu johtavaksi suoraan ulos ilman sen suurempaa ilmankiertoa. Tästä johtuen savukaasut pääsevät virtaamaan lähes esteettä ulkoilmaan ilman että ne ehtivät paljoa lämmittämään takkaa tai piipun rakennetta.
Kun puita poltetaan avotakassa, saatava lämpöhyöty tulee lähinnä säteilylämpönä takan ympärille, ja hieman ilman kierron mukana huoneeseen. Koska avotakan veto on kuitenkin lähes poikkeuksetta suuri, hukkaa ulkoa tuleva kylmä korvausilma suuren osan takan lämpöhyödystä. Vaikka takan äärellä on lämmintä, on muilla alueilla asunnossa kylmän korvausilman vuoksi viileämpää.
Avotakassa puita poltettaessa lämpö ei edellämainituista syistä myöskään varaudu takan rakenteeseen jonka vuoksi lämpöhyötyä ei juuri saada polttamisen jälkeen.
Tunnelman luojana ja makkaranpaistoon avotakka on kuitenkin ehdoton valinta, joten avotakassa poltettaessa ei välttämättä tarvitse potea huonoa omaatuntoa ilmaston puolesta tai harakoiden saaman lämmön vuoksi.
Puiden latominen avotakkaan
Puut ladotaan avotakkaan väljästi, joko nuotiomaisesti takan takanurkkaa kohden, tai pinoon niin, että ilma mahtuu kiertämään hyvin puiden lomassa.
Avotakassa harvoin on arinaa, jonka vuoksi hyvän palamisreaktion kannalta on tärkeää että palava puupino saa ilmaa sekä päältä että alta.
Koska avotakassa ei useinkaan ole kipinäsuojaa tai muuta kekäleiden ja kipinöiden liikettä estävää rakenneta, ei avotakkaa saa latoa täyteen puuta. Avotakan etuosaan on hyvä jättää reilusti vapaata pintaa, jotta puiden palaessa kekäleet eivät vieri lattialle.
Polttopuuksi avotakkaan tulee valita lehtipuuta. Ei mielellään mäntyä eikä missään nimessä kuusta. Kuusen palaessa tapahtuu paljon poksahtelua, joka aiheuttaa kipinöiden hallitsematonta sinkoilua ulos takasta. Lehtipuista myös haapa ja paju ovat paukkuvia puita, joten niidenkin polttoa avotakassa on syytä välttää. Koivu sensijaan on turvallinen, hyvin saatavilla oleva ja pinossakin kaunis polttopuu. Valitse siis avotakkaan tästä syystä mieluiten koivuklapia.
Avotakan sytyttäminen
Avotakan sytyttäminen on hyvä tehdä päältäpäin muutamasta eri syystä. Ensinnäkin avotakan suuren suuaukon vuoksi veto ei ole missään kohtaa kovin voimakas, ja mikäli avotakkaan tekee tulen altapäin eli samalla kauempana takan hormista, saattaa savua karata epämukavasti asuntoon. Alhaaltapäin sytytetty tuli myös savuttaa kokonaisuutena enemmän, sillä kylmää puuta vuoleva liekki kyllä kaasuttaa puun, mutta ei riitä vielä polttamaan kaikkea kaasua puhtaasti.
Kun avotakka sytytetään päältäpäin, lämmittää lähellä hormia oleva liekki piippua lisäten samalla vetoa ylöspäin. Liekin eetessä puupinossa alaspäin, kaasuuntuu puuta vain senverran mitä liekki ehtii polttamaan eikä savutus tästä syystä ole kovinkaan voimakasta.
Avotakan vedon säätäminen
Avotakan vetoa säädetään pellillä, joskaan paljoa takan palotapahtumaan tällä ei pysty vaikuttamaan ja turvallisuuden vuoksi avotakan pelti onkin hyvä pitää kokoajan auki. Koska peltiä kuristamalla ei juuri voi rajoittaa palavan materiaalin saamaa ilmaa, aiheutetaan pellin kuristuksella yleensä vain savun tuleminen sisätiloihin. Avotakan pelti tulee pitää auki myös niin pitkään että hiillos on kokonaan hiipunut jotta varmistetaan että kaikki muodostunut häkä lähtee piipusta ulos.
Lämmitys avotakalla
Avotakalla, kuten monella muullakin perinteisellä takalla, on maksimimäärä jonka se hajoamatta kerrallaan kestää puuta polttaa. Takkaa ei parane lämmittää kerralla liian kuumaksi, koska kivimateriaali josta takka on tehty, laajenee kuumetessaan eikä avotakka kestä tällaista laajenemista hajoamatta. Avotakassa harvoin on kovin paljoa varaavaa pintaa, mutta siitä huolimatta avotakalla lämmitys on tehtävä harkiten ja käytetävä sitä pääasiassa lisälämmönlähteenä. Avotakkaa ei ole tarkoitettu jatkuvaan ympärivuorokautiseen polttamiseen.
Takkasydämen asentaminen
Avotakan lämmitysominaisuuksia voi usein parantaa asentamalla takkaan erityisen takkasydämen. Takkasydän on rautalevyistä hitsaamalla tai valuraudasta valamalla rakennettu erillinen tulipesä, joka asennetaan avotakan siihen osaan johon normaalisti ladotaan puuta. Takkasydämen avulla puun palamiseen käytettävää ilmamäärää voi säätää hyvin ja sydämen ympärillä kiertävä ilma lämpenee ja palaa huonetta lämmittämään.
Takkasydämellä korjataan siis suuri osa avotakan ongelmista niin, että takkaa voidaan käyttää tunnelman luomisen sijaan asunnon lämmittämiseen. Toki sydämellinenkin takka luo tunnelmaa, mutta lasiluukun takaa katsottuna tuli toki näyttää aina hieman erilaiselta.