Polttopuun mittayksiköiden lisäksi on tärkeää ymmärtää polttopuun tiheyden ja lämpöarvon vaikutus polttopuun tehokkuuteen. Kaikki puut eivät ole samanarvoisia lämmitykseen, sillä eri puulajeilla on erilaiset tiheydet ja lämpöarvot, jotka vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon lämpöä saat polttamastasi puusta. Tässä osiossa käsitellään polttopuun tiheyttä ja lämpöarvoa ja selitetään, miksi ne ovat olennaisia tekijöitä, kun valitset polttopuuta.
Polttopuun tiheys
Tiheys kuvaa puun massaa suhteessa sen tilavuuteen, eli kuinka paljon puuta on tietyssä tilavuudessa. Tiheämpi puu sisältää enemmän energiaa ja palaa pidempään, kun taas kevyemmät puulajit palavat nopeammin ja tuottavat vähemmän lämpöä. Suomessa polttopuut voidaan jakaa tiheyden perusteella kevyisiin, keskitiheisiin ja tiheisiin puulajeihin:
- Tiheät puulajit: Esimerkiksi koivu, tammi ja pyökki. Nämä puulajit ovat raskaita ja tiheitä, joten ne tuottavat paljon lämpöä suhteessa tilavuuteen. Tiheä puu palaa hitaasti ja tasaisesti, mikä tekee niistä erinomaisia lämmitykseen, erityisesti silloin, kun tarvitaan pitkäkestoista lämpöä.
- Keskitiheät puulajit: Esimerkiksi mänty ja kuusi. Nämä puulajit ovat kevyempiä kuin tiheät puut, mutta niiden lämpöarvo on silti kohtalainen. Ne palavat nopeammin kuin tiheät puut, mutta ovat silti hyviä yleiskäyttöön.
- Kevyet puulajit: Esimerkiksi haapa ja leppä. Nämä puulajit ovat kevyitä ja palavat nopeasti, joten ne eivät tuota yhtä paljon lämpöä kuin tiheämmät puut. Niiden etu on kuitenkin nopea syttyminen ja tasainen, mutta lyhytaikainen palaminen.
Polttopuun lämpöarvo
Lämpöarvo kuvaa sitä, kuinka paljon energiaa tietty määrä polttopuuta tuottaa palamisen aikana. Tämä mitataan usein kilowattitunteina (kWh) per kuutiometri tai per kilogramma. Tiheämmät puulajit tuottavat suuremman lämpöarvon, mikä tarkoittaa, että saat niistä enemmän lämpöenergiaa kuin kevyemmistä puulajeista.
Esimerkkejä puulajien lämpöarvoista (kWh/kiintokuutiometri):
- Koivu: noin 1700–1800 kWh/kiintokuutiometri
- Mänty: noin 1500–1600 kWh/kiintokuutiometri
- Kuusi: noin 1400–1500 kWh/kiintokuutiometri
- Haapa: noin 1200–1300 kWh/kiintokuutiometri
Esimerkkejä lämpöarvoista kilogrammoina:
- Koivu: noin 4,2 kWh/kg
- Mänty: noin 4,3 kWh/kg
- Kuusi: noin 4,1 kWh/kg
Miten tiheys ja lämpöarvo vaikuttavat puun valintaan?
Kun valitset polttopuuta, on tärkeää miettiä, mihin tarkoitukseen puuta tarvitset. Jos tarvitset puuta jatkuvaan lämmitykseen esimerkiksi talvella, kannattaa valita tiheämpiä puulajeja, kuten koivua tai tammea. Nämä palavat hitaammin ja tuottavat paljon lämpöä pitkän ajan kuluessa. Jos taas tarvitset nopeasti syttyvää puuta esimerkiksi saunan lämmittämiseen, kevyemmät puulajit, kuten haapa tai leppä, ovat hyviä vaihtoehtoja.
Yhdistelmälämmitys
Monet suosivat eri puulajien yhdistelmää lämmityksessä. Kevyemmillä puilla, kuten haavalla tai kuusella, on helppo sytyttää tuli nopeasti, kun taas tiheämmät puut, kuten koivu, pitävät tulen yllä pidempään. Yhdistelmälämmitys on erinomainen tapa hyödyntää erilaisten polttopuiden ominaisuudet ja saada paras mahdollinen hyöty irti puun käytöstä.