Takkojen hyötysuhteesta puhutaan usein, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Kysymys on yksinkertaisesti siitä, kuinka hyvin takka muuntaa polttopuun energian lämmöksi. Eli kuinka suuri osa puun sisältämästä energiasta siirtyy huonetilaan ja kuinka paljon karkaa piipun kautta taivaan tuuliin.
Omat kokemukseni takan käytöstä ovat tuoneet esiin sen, miten pienet yksityiskohdat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka tehokkaasti takka toimii. Aloitetaan perusteista ja siirrytään sitten yksityiskohtiin.
Takka lämmönlähteenä
Kun ensimmäisen kerran tutustuin varaavaan takkaan, ajattelin, että kaikki puut palavat yhtä tehokkaasti ja että takka tuottaisi lämpöä samalla tavalla riippumatta siitä, miten sitä käytän. Olin väärässä. Huomasin pian, että takan käyttö on muutakin kuin vain tulen sytyttämistä – kyse on näinä aikoina takan hyötysuhteen maksimoimisesta, ei enää niinkään tunnelmasta. Ainakin omalla kohdallani.
Takan hyötysuhde tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, kuinka monta prosenttia puun energiasta saadaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi varaavissa takoissa hyötysuhde voi olla 70–90 %, kun taas avoimissa takoissa, siis avotakoissa, luku voi olla niinkin alhainen kuin 10–30 %. Suurin syy tähän eroon on se, että varaava takka varastoi lämpöä ja vapauttaa sitä hitaasti, kun taas avotakka päästää suuren osan lämmöstä suoraan ulos piipun kautta sen läpi kulkevasta suuremmasta ilmamäärästä johtuen.
Mitkä tekijät vaikuttavat takan hyötysuhteeseen?
- Takan tyyppi: Varaavat takat, kiertoilmatakat ja pellettitakat ovat tunnettuja korkeasta hyötysuhteestaan. Avoimet takat taas eivät ole yhtä tehokkaita, sillä niissä lämpö pääsee helposti karkaamaan. Ratkaisevaa tässä on juuri se, kuinka hyvin ilmamäärää voidaan sääätää.
- Polttopuun laatu: Kosteus on puun vihollinen. Kun poltat kosteaa puuta, suuri osa energiasta menee veden haihduttamiseen, eikä lämpöä jää talteen. Omat testini ovat osoittaneet, että kuiva, hyvin säilötty polttopuu antaa paljon enemmän lämpöä kuin vaikka klapi, joka on ollut säilytyksessä kosteissa oloissa. Tämä toki on monelle itsestäänselvää.
- Ilmavirta ja ilmanvaihto: Liian nopea veto vie lämpöä ulos piipusta. Toisaalta liian hidas veto taas voi aiheuttaa savunmuodostusta ja piipun pikeytymistä / nokeutumista. Hyvän ilmanvaihdon ylläpitäminen ja vetoaukkojen säätäminen palamistapahtuman mukaan ovat olleet omassa käytössäni avainasemassa.
- Polttotapa: Oikea sytyttäminen vaikuttaa hyötysuhteeseen yllättävän paljon. Olen kokeillut sekä alhaalta ylöspäin sytytystä että päältä sytyttämistä. Jälkimmäinen osoittautui tehokkaammaksi, koska se vähentää savukaasujen määrää ja parantaa palamisolosuhteita. Puu tulee siis poltettua alusta asti tehokkaasti.
Kuinka paljon energiaa puussa on?
Yksi yleinen kysymys on, paljonko lämpöä voit saada yhdestä kuutiometristä halkoja. Esimerkiksi yksi kuutiometri kuivaa koivua sisältää noin 1 500 kWh energiaa / kiintokuutio. Varaavan takan hyötysuhde voi olla 80 %, eli saat siitä noin 1 200 kWh lämpöä. Avotakassa taas vain 20 %, mikä tarkoittaa, että saat vain 300 kWh. Tämä ehkä kuvaa selkeiten sitä, mistä takan hyötysuhteessa on kyse.
Käytännössä tämä ero näkyy siis siinä, paljonko puita pitää polttaa jotta talo pysyy lämpimänä. Hyvällä hyötysuhteella olevassa takassa poltettavan puun määrä on selkeästi pienempi.
Näin parannat takan hyötysuhdetta
- Käytä kuivaa puuta. Pidä huoli, että puusi ovat kuivuneet vähintään vuoden jolloin niiden kosteusprosentti on yleensä alle 20 %. Tämän voi varmistaa kosteusmittarilla, mutta myös klapien kalauttelu toisiaan vasten sekä ihan yleinen tunne siitä, onko puu kuivaa vai ei, toimii hyvin.
- Sytytä takka oikein. Suosittelen kokeilemaan päältä sytyttämistä, jossa sytykkeet asetetaan puiden päälle. Tämä auttaa varmistamaan tasaisen palamisen ja vähentää hukkaan menevän lämmön määrää koska puu palaa tehokkaasti alusta alkaen.
- Säädä ilmanotto oikein. Muista säätää takan ilmanottoluukkuja tilanteen mukaan. Liian paljon happea voi viedä lämmön ulos, kun taas liian vähän aiheuttaa turhaa savua ja piipun nokeutumista.
- Pidä takka puhtaana. Piipun ja hormin säännöllinen puhdistaminen on erittäin tärkeää. Likainen hormi voi hidastaa ilmankiertoa ja heikentää palamista. Omassa talossani tämä vaikutti selvästi hyötysuhteeseen, ja piipun nuohoamisen jälkeen huomasin, että takka alkoi taas toimia tehokkaammin. Piipun voi siis nuohota myös itse varsinaisten nuohouskäyntien välillä.
Takan hyötysuhde käytännössä
Kun ymmärtää, miten takka toimii ja miten sitä voi käyttää optimaalisesti, voi säästää merkittävästi sekä energiaa että rahaa. Oma kokemukseni on osoittanut, että pienilläkin muutoksilla on suuri vaikutus. Esimerkiksi vain siirtyminen kosteista puista kuiviin toi selkeän eron lämmöntuotantoon. Myös avotakan muuttaminen mahdollisuuksien mukaan suljetuksi esimerkiksi takkasydämellä voi auttaa ratkaisevasti.
Takan käyttö on paljon muutakin kuin vain tunnelman luomista – se voi olla tehokas ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää kotia. Kun panostat hyötysuhteen parantamiseen, investoit samalla omaan viihtyvyyteesi ja taloutesi kestävyyteen. Kokeile omassa takassasi näitä vinkkejä ja huomaat eron jo ensi talvena!